|
Vapaussodan päättymisparaatissa Helsingin Senaatintorilla 16.5.1918
pitämässään paraatipuheessa ylipäällikkö, kenraali C. G. E. Mannerheim
käski perustaa vapaussodan kolmesta Karjalan Rykmentistä.
Rykmentti toimi Viipurissa syksyyn 1939 asti kouluttaen reserviin noin 30 000 miestä.
Rykmentti taisteli talvisodassa keskisellä Kannaksella 2.Prikaatin
1. Pataljoonana ja lakkautettiin kesällä 1940.
Kouvolan varuskunnan ahtaiden majoitusolojen ja supistuvien harjoitusmaastojen
takia ryhdyttiin monien vaiheiden jälkeen rakentamaan Karjalan Prikaatille uusi
varuskunta-alue Valkealan kunnan Vekaranjärvelle. Rakentaminen aloitettiin syksyllä
1963 ja ensimmäiset prikaatin joukot muuttivat uusiin tiloihin 1968-1973.
Vuosina 1979-1980 siirrettiin Karjalan Tykistörykmentti Lappeenrannasta Vekaranjärvelle.
Vuoden 1990 alussa annettiin prikaatin Jääkäripataljoonalle Haminassa lakkautetun
Kymen Jääkäripataljoonan nimi, joukko-osastolippu, kunniamarssi ja perinteet.
Samalla sekä Kymen Jääkäripataljoona että Karjalan Tykistörykmentti liitettiin prikaatiin joukkoyksikköinä.
Kesällä 1994 siirrettiin Kymen Pioneeripataljoona Korialta Vekaranjärvelle.
Kesällä 1998 perustettiin prikaatin yhteyteen Itä-Suomen Viestipataljoona Keuruulla
lakkautetun Keski-Suomen Viestipataljoonan pääosista. Vuoden 2003 alussa muodostettiin
prikaatiin Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo lakkautettaessa Haminassa Ilmatorjuntarykmentti.
Helmikuussa 2003 aloitti Vekaranjärvellä toimintansa Karjalan Huoltopataljoona prikaatin
kuudentena joukkoyksikkönä. Karjalan Prikaatista on muodostumassa todellinen valmiusyhtymä.
|