Yleisimmät kysymykset
Miten lykkäystä haetaan
Lykkäystä voi hakea eränsiirtohakemuksella tai lykkäyshakemuksella.
Eränsiirtohakemuksella haetaan saapumiserän siirtoa puolivuotta eteen- tai taaksepäin. Eli jos on aiemmin määrätty, että varusmiespalvelus tulisi aloittaa
esimerkiksi heinäkuussa voi hakea eränsiirtohakemuksella lykkäystä, että palvelus alkaisi tammikuussa. Samalla hakemuksella voi myös hakea siirtoa toiseen joukko-osastoon.
Lykkäyshakemuksella haetaan 1-3 vuotta lykkäystä. Lykkäystä voidaan hakemuksesta myöntää asevelvolliselle, jolle se katsotaan erittäin tarpeelliseksi.
Lykkäystä voidaan myöntää esimerkiksi ammattiin valmistumista tai opiskelua varten, taloudellisten olojen järjestämistä varten tai näihin verrattavista muista erityisistä henkilökohtaisista
syistä.
Lykkäyshakemus jätetään kirjallisena, sen sotilasläänin esikuntaan minkä valvontaan asevelvollinen kuuluu. Hakemus on perusteltava ja sen mukaan on liitettävä todiste lykkäyksen tarpeellisuudesta.
Lykkäys- ja eränsiirtohakemuksia saa sotilasläänien esikunnista tai tulostettua internetistä.
Kuinka keskeytän lykkäyksen
Lykkäyksen voi saada keskeytetyksi ilmoittamalla siitä lykkäyksen keskeyttämislomakkeella noin 3 kuukautta ennen palvelukseenastumispäivää sotilasläänin esikunnalle.
Kuinka vaihdan joukko-osastoa
Siirtoa toiseen joukko-osastoon voidaan hakea ennen palvelukseen astumista perustavin syin, kuten esimerkiksi lähiomaisesta huolehtiminen, urheiluharrastus jne. Siirtoa haetaan erillisellä
lomakkeella.
Miten pääsen vapaaehtoisena palvelukseen
Palvelukseen voi astua vapaaehtoisena vasta 18-vuotta täytettyään. Pyrkijän on lähetettävä hakumuksensa sotilasläänin esikuntaan viimeistään kuusi viikkoa ennen haluamaansa
palvelukseenastumispäivää.
Sotilasläänien esikunnat ja joukko-osastot antavat tarvittavia ohjeita sekä hakemuslomakkeita.
Onko kaksoiskansalainen vapautettu varusmiespalveluksesta
Suomen kansalaiseksi otetun ulkomaan kansalainen, joka on entisessä kotimaassa suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai osan siitä, voidaan hakemuksesta kokonaan tai
osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana.
Samoin edellytyksin pääesikunta voi hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus.
Pääesikunta voi lisäksi erityisestä syystä hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen
asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen.
Jos Suomen kansalaisella on myös Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuus, hänen asevelvollisuudestaan on lisäksi voimassa, mitä kyseisten sopimusvaltioiden kanssa tehdyssä sopimuksessa (SopS
44/68) määrätään.
Pohjoismaissa (sopimusvaltioissa) asuvia kaksoiskansalaisia kehotetaan selvittämään oman asemansa Suomen suurlähetystöstä, konsulinvirastosta tai oman valvovan sotilasläänin esikunnasta
Suomesta.
Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat saavat varusmiespalveluksen suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Kunnes tällainen
palvelus on järjestetty, ovat kotiseutuoikeuden omaavat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta.
Jos terveydentilani muuttuu pysyvästi
Mikäli asevelvollisen terveydentilassa on tapahtunut palveluskelpoisuuteen vaikuttavia muutoksia, tulee asevelvollisen ottaa yhteyttä sen sotilasläänin esikuntaan jonka valvontaan hän kuuluu.
Miten toimin kertausharjoituskäskyn saatuani
Kun asevelvollinen saa kertausharjoituskäskyn, käskyn mukana oleva vastaanottoilmoitus on viipymättä palautettava käskyn lähettäneen sotilasläänin esikuntaan.
Käsky on heti näytettävä työnantajalle.
Käskyn mukana lähetetyn lääkärintarkastuskortin lisälehden kohdat A ja B on täytettävä ja lomake on tuotava mukana kertausharjoitukseen.
Kertausharjoituksen aikana asevelvollinen on sotilasrikoksia koskevien säännösten ja sotilaskurinpitolain alainen.
Painavista syistä asevelvollionen voi anoa henkilökohtaista syylomaa tai lykkäystä kertausharjoituksista. Ilman laillista estettä harjoituksesta poisjääminen on rangaistava teko.
Jos asevelvollinen saa työttömyyspäivärahaa ennen kertausharjoitusta, hänen täytyy ilmoittautua ennen ja jälkeen harjoituksen työvoimatoimistoon.
Sosiaalipalveluja ja toimeentuloturvaa voi tiedustella kotikunnan sosiaaliviranomaisilta. Maanviljelijän ammattia harjoittavien voivat kysyä sijaisavusta kunnan lomalautakunnalta.