Ilmatorjunta

12.7 ilmatorjuntakonekivääri NSV-12.7 Ilmatorjuntaohjus 90 Crotale NG Ilmatorjuntaohjus 96 BUK M1 Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 2005, ASRAD-R 23 ilmatorjuntakanuuna 61 23 ilmatorjuntakanuuna 95. 35 ilmatorjuntakanuuna 88, Oerlikon Ilmatorjuntapanssarivaunu 90 MARKSMAN Ilmatorjunnan johtokeskus -87 Lähetyspistelaite Maalinosoitustutka 87 Maalinosoitustutka 95

Ilmatorjunta on osa ilmapuolustusta

Hävittäjätorjunta ja ilmatorjunta muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Ilmatorjunnalla suojataan valtakunnallisesti tärkeitä kohteita, ilma- ja meripuolustuksen kohteita sekä joukkojen perustamista, siirtoja ja taistelua. Ilmatorjunta on kohteella pysyvästi. Hävittäjätorjunnalla luodaan ajallinen ja alueellinen painopiste.

Ulottuvimmilla ohjusilmatorjuntayksiköillä suojataan pääkaupunkiseutua ja tärkeimpiä sotilaskohteita. Tärkeimpien kohteiden suojaksi ryhmitetään myös ilmatorjuntatykkiyksiköitä, joilla täydennetään ohjusilmatorjuntaa. Ilmatorjuntaohjuksin luodaan ilmatorjunnalle ulottuvuutta. Ilmatorjuntatykit soveltuvat hyvin matalalla lentävien maalien torjuntaan. Ilmatorjunnan johtokeskukset osoittavat maaleja ilmatorjunnan tuliyksiköille ja yhteensovittavat toimintoja hävittäjätorjunnan kanssa.

Joukkojen omakohtaiseen ilmatorjuntaan käytetään ilmatorjuntakonekivääreitä ja tarvittaessa myös käsiaseita. Ilmatorjuntakonekivääreitä on asennettu myös ajoneuvojen katoille, jolloin niillä voidaan suojata siirtyviä joukkoja. Maavoimien liikkuvia operatiivisia yhtymiä suojataan ilmatorjuntaohjus- ja ilmatorjuntatykkiyksiköin. Ilmatorjunnan johtamisjärjestelmä tuottaa reaaliaikaista ilmatilannekuvaa ampuville yksiköille.

Tulenkäytön johtamista varten ilmatorjunnan johtoportaat ja yksiköt liitetään ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmään, jonka avulla välittyy tietoa ilmatorjunta- ja hävittäjäyksiköiden ryhmityksestä.

Ilmatorjuntaa ryhmitetään ajallisesti ja paikallisesti sinne mihin ilmahyökkäykset eivät saa kohdentua. Tilanteen mukaan ilmatorjuntaa alistetaan ilma- ja merivoimille.