Merivoimien tehtävä 6

Kouluttaa merivoimien tarvitseman henkilöstön ja tukee vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta

Puolustusvoimien tehtäväkentässä merivoimien koulutusjärjestelmä tuottaa ammattitaitoisia merisotilaita kriisiajan tehtäviin. Merivoimakoulutus jakautuu laivastojoukko- ja rannikkojoukkohaaroihin kaikilla koulutustasoilla.

Henkilöstöryhmät saavat räätälöityä koulutusta erikoisalasta ja tasosta riippuen niin sanotun jatkuvan koulutuksen periaatteen mukaisesti koko palveluksensa ajan. Laivastojoukkokoulutus jakautuu kansi- ja konekoulutusaloihin. Koulutus annetaan pääsääntöisesti alusyksiköillä. Rannikkojoukkokoulutus jakautuu rannikkotykistö- ja rannikkojalkaväkikoulutusaloihin, joita annetaan pääsääntöisesti rannikkolinnakkeilla ja saaristo-olosuhteissa. Kaikki haarat jakautuvat edelleen useisiin kymmeniin koulutuslinjoihin ja erikoisaloihin.

Koulutustasoja ovat varusmies, sopimussotilas, sotilasammattihenkilö, opistoupseeri, upseeri, erikoisupseeri, esiupseeri ja yleisesikuntaupseeri. Näitten rinnalla kulkevat siviilityöntekijöitten ja reserviläisten täsmäkouluttaminen. Koulutusajat ovat myös eri mittaisia. Varusmiesten rannikkojoukkokoulutus kestää pääsääntöisesti 180 vrk ja laivastojoukkojen 270 vrk. Kaikki johtajiksi koulutettavat varusmiehet palvelevat 362 vrk. Kantahenkilökunnan puolella peruskurssien pituudet vaihtelevat opistoupseerien 2,5 vuodesta kadettien 4 vuoteen. Upseerien täydennyskoulutukset kestävät keskimäärin vuoden. Muitten henkilöstöryhmien koulutustapahtumat mitoitetaan tarpeen mukaan.

Merivoimien joukko-osastot ovat varsinaisia koulutuksen tuottajia. Vuosittain koulutetaan yli 5000 varusmiestä. Samanaikaisesti pelkästään käynnissä olevilla peruskursseilla on yli 100 kantahenkilökuntaoppilasta. Varusmieskoulutuksesta vastaavat etenkin Suomenlahden ja Saaristomeren Meripuolustusalueet, Kotkan Rannikkoalue sekä ruotsinkielellä Uudenmaan Prikaati. Merisotakoulu vastaa pääosasta merivoimien kantahenkilökuntakoulutusta.

Merivoimien esikunta koordinoi merivoimakoulutusta yhteistyössä eri esikuntien ja laitosten kanssa. Kouluttajia, koulutuspaikkoja ja koulutusmenetelmiä pyritään lisäämään ja kehittämään tarpeen mukaan. Tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittämiseksi pyritään koulutusta keskittämään. Esimerkiksi Suomenlahden Meripuolustusalue kouluttaa kaikki puolustusvoimien sukeltajat, Uudenmaan Prikaati kouluttaa kaikki rannikkojääkärit ja liikkuvat rannikkotykistöyksiköt, Saaristomeren Meripuolustusalue vastaa veneenkuljettajien teoriakoulutuksesta ja Kotkan Rannikkoalueella koulutetaan rannikkojalkaväki.

Reserviläiskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa sodan ajan henkilöstöä siten, että he kykenevät toimimaan sodan ajan tehtävässään. Koulutus toteutetaan kertausharjoituksissa sekä vapaaehtoisissa harjoituksissa.

Merivoimien yleisjoukkojen henkilöstöä koulutetaan pääasiassa kertausharjoituksissa, mutta myös vapaaehtoisissa harjoituksissa reserviyksikkötoimintaan liittyen.

Paikallisjoukkojen henkilöstön koulutus toteutetaan vapaaehtoisissa harjoituksissa. Merivoimien reserviläiskoulutusta tukee vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus, jota merivoimakoulutuksen osalta antaa Maanpuolustuskoulutus ry:n Meripuolustuspiiri. Merivoimat antaa Meripuolustuspiirille koulutustavoitteita ja tehtäviä, joiden täyttämiseksi Meripuolustuspiiri saa tukea Merivoimilta. Merivoimien antama tuki on kalustoa, materiaalia sekä kouluttaja-apua. Tuen koordinoimiseksi Merivoimien esikuntaan on perustettu aluetoimisto, joka tarjoaa piiripäällikölle työskentelytilat sekä toimistopalvelut.