Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen 192. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä

25.01.2010

Rouva Tasavallan Presidentti,
Arvoisat 192. Maanpuolustuskurssin osanottajat,
Hyvät naiset ja herrat!

Fru Republikens President,
ärade deltagare i 192:a försvarskursen,
mina damer och herrar!

Minulla on puolustusvoimien puolesta ilo toivottaa alkavan maanpuolustuskurssin osanottajat tervetulleiksi puolustusvoimien suojiin. Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien toimeenpano on kurssien alusta alkaen 1960-luvulla annettu puolustusvoimien tehtäväksi. Kyseessä ei ole kuitenkaan sotilaallinen kurssi, sillä painopiste on kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan kriisivalmiuksien käsittelyssä.

Jag önskar även representanterna för fadderkursen, kurs 92 från år 1984, välkomna till öppnandet av kursen. Er närvaro påminner om den samhörighet som råder bland tidigare försvarskursdeltagare och som består genom åren och årtiondena.

Arvoisat kuulijat

Valtiojohto on ohjannut puolustuksen kehitystä noin neljän vuoden välein annetuilla valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisilla selonteoilla, joista ensimmäinen julkaistiin 1990-luvulla. Puolustusvoimien kannalta on tärkeää, että valtiojohdon ohjaus saadaan säännöllisin väliajoin ja että linjaukset ulotetaan tulevaisuuteen noin vuosikymmenen päähän. Kun lukee tähänastisten neljän selonteon sotilaallista puolustusta koskevat osat, voi havaita että ne muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Tämä on paljolti seurausta siitä, että tarkasteltava aikajänne on ollut riittävän pitkä. Näin on voitu suuretkin muutokset toteuttaa hallitusti, ja puolustuksen uskottavuus on kyetty säilyttämään niin kotimaisin kuin ulkomaisinkin silmin tarkasteltuna.

Puolustusvoimien tarvitseman ohjauksen ydinosia ovat turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja sekä rahoitusresurssit. Viime vuonna annetun selonteon valmistelussa tulevaisuuden näkymä oli, että vallinneen budjettitason jatkuessa puolustusvoimien rakenteita olisi jouduttu merkittävästi muuttamaan jo tämän vuosikymmenen alkupuolella. Selonteossa kuitenkin päädyttiin rakenteiden säilyttämiseen, minkä johdosta siihen kirjattiin puolustusbudjettien 2 prosentin tasokorotus tunnistettujen hinta- ja kustannusmuutosten täysimääräisen kattamisen lisäksi vuodesta 2011 alkaen. Tälle asetettiin kaksi päätavoitetta: turvata puolustusvoimien nykytaso vuosikymmenen puoliväliin ja mahdollistaa maavoimien alueellisten joukkojen suorituskyvyn ylläpito. Selontekotyössä tiedostettiin, että rakenteita on joka tapauksessa muutettava vuosikymmenen puolivälissä.

Budjettikehyksiä valmisteltaessa 2 prosentin korotusta ei sijoitettu kehyksiin vuodesta 2011. Sitä on suunniteltu vuodesta 2012 alkaen siten, että vuoden 2011 osuus lisättäisiin seuraaville vuosille. Puolustusvoimien talouteen on kuitenkin koko ajan vaikuttamassa puolustusalan muita nopeampi ja jyrkempi hintatason nousu, joka on kansainvälinenkin ilmiö. Lisäksi maamme talouden taantuma on tuonut kehitykseen omat piirteensä. Yhdessä kasvavien kustannus- ja menopaineiden kanssa niistä muodostuu vaikeasti toteutettava yhtälö. Sen vuoksi on jo tänä vuonna jouduttu muuttamaan puolustusbudjetin sisäistä menojen jakaumaa. Puolustuskyvyn tasapainoisen ylläpidon kannalta menojen pitäisi jakautua kolmanneksittain materiaalin hankintoihin, henkilöstön palkkoihin ja muuhun toimintaan. Nyt olemme kuitenkin joutuneet siirtämään varoja hankinnoista toiminnan rahoituksen puolelle. Tämä ei saa jäädä pysyväksi muutokseksi, koska se vaarantaisi kokonaisuuden toimivuuden ja kaluston uusintarytmin jolloin tulevaisuudessa entistä suurempi osa materiaalista olisi vanhentunutta tai tarvittavaa kalustoa ei olisi lainkaan.

Laajimpien materiaalihankintojen ajoitusta on tarkasteltava parin vuosikymmenen tähtäyksellä, koska suuria askelia voidaan ottaa vain yksi kerrallaan. Ilmavoimien torjuntahävittäjien uusinta tulee ajankohtaiseksi 2020-luvun lopulla. Se vaikuttaa muihin puolustushaaroihin jo lähivuosina. Siksi maavoimien alueellisten joukkojen suorituskyky on turvattava tämän vuosikymmenen puolivälissä tehtävillä hankinnoilla. Muussa tapauksessa niihin voitaisiin palata vasta 2030-luvulla, sillä merivoimien hankinnat tulevat vuoroon 2010/2020 -lukujen vaihteen molemmin puolin.

Edellä mainitsemistani syistä johtuen on äärimmäisen tärkeää, että puolustusbudjettien 2 prosentin tarkistus toteutuu. Se vaikuttaa yhdessä lähivuosien rahoituksen kanssa suoraan tämän vuosikymmenen puolivälissä tehtävän puolustusvoimien rakennemuutoksen laajuuteen ja ajoitukseen. Kyse on siitä, minkä kokoiset ja miten varustetut puolustusvoimat Suomessa ylläpidetään sekä myös siitä vaatimuksesta että puolustusvoimien on muodostettava kaikilta osiltaan toimiva kokonaisuus. Suorituskyvyt, joita ei kyetä pitämään ajan tasalla, menetetään melko nopeasti. Mahdollisella sotilaallisella liittoutumisella ei ratkaista tätä haastetta, koska liittoutuneenakin kansallinen puolustuskyky olisi ylläpidettävä.

Riippumatta talouden suhdanteista on puolustusvoimien kustannustehokkuutta joka tapauksessa kehitettävä. Sodan ajan henkilöstövahvuuden muutos tulee vaikuttamaan normaaliolojen rakenteisiin ja organisaatioihin, niin koulutuskokoonpanoihin kuin johtamisjärjestelmään ja logistiikkaankin, jotka on rakennettu nykyiseen muotoonsa 350 000 sotilaan puolustusvoimia varten. Mitä muutokset tarkemmin pitävät sisällään, se on parhaillaan työn alla. Tiedämme siitä enemmän ensi vuonna.

Viime vuosikymmenellä julkisuudessa ovat paljon olleet esillä puolustusvoimissa tehdyt supistukset ja lakkautukset. Ne ovat osa välttämätöntä kehitystä. Yhtä tärkeää on tiedostaa, että samanaikaisesti on rakennettu tulevaisuutta varten uutta. Nyt käynnissä olevan suunnittelutyön kohteena ovat 2010-luvun lopun puolustusvoimat, joilla on kyky puolustaa maata sekä hallita erilaiset turvallisuustilanteet ja joilla on kansalaisten vahva tuki takanaan. Sitä varten tarvitaan muutosvalmiutta ja sen seikan tunnustamista, että vanhaa on purettava voidaksemme rakentaa uutta.

Arvoisat maanpuolustuskurssin osanottajat

Seuraavien viikkojen aikana teillä on hyvä tilaisuus perehtyä maanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen perusteisiin. Luentojen, keskustelujen ja ryhmätöiden sekä soveltavan harjoituksen avulla pyrimme luomaan vuorovaikutteisen tapahtuman, jossa teidän aktiivisuutenne on avainasemassa. Kyseenalaistakaa ja tuokaa oma asiantuntemuksenne kurssin käyttöön. Näin saamme jokaisesta kurssista yksilöllisen ja yhteistä asiaa eteenpäin vievän kokonaisuuden. On arvokasta, että olette voineen kiireisistä aikatauluistanne omistaa nämä viikot kokonaismaanpuolustukselle. Aikaisempien kurssien loppupalautteiden valossa voin taata, että se kannattaa.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.