Afganistan operaatioalueena

Maan yleispiirteet ja ilmasto

Afganistan sijaitsee Aasiassa noin 4000 km päässä Suomesta. Afganistanin pinta-ala on noin 647 500 km2, eli se on noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomi. Maan rajojen yhteispituus on noin 5 529 km. Naapureita ovat (suluissa yhteisen rajan pituus): Turkmenistan (744 km), Uzbekistan (137 km), Tadzhikistan (1 206 km), Kiina (76 km), Pakistan (2 430 km) ja Iran (936 km). 

Maan asukasluku on noin 32,7 miljoonaa (arvio 2008). Väestön ikäjakauma on 0 - 14 -vuotiaita 44,6 %, 15 - 64 -vuotiaita 53 % ja yli 65-vuotiaita 2,4 %. Odotettavissa oleva elinikä on koko väestöllä keskimäärin 44,2 vuotta (miehillä 44,0 vuotta ja naisilla 44,4 vuotta). Afgaaninainen synnyttää keskimäärin 6,6 lasta. 

Kartta: Afganistan ja sen naapurit

Afganistan on pääosin vuoristoista aluetta. Lähes 50 % maan pinta-alasta on vähintään 2 km:n korkeudessa. Vuoristoissa korkeuserot ovat suuria ja vaikeuttavat liikkumista. Vaikeiden lumiolosuhteiden vuoksi suurin osa vuoristoissa sijaitsevista teistä on talvisin käyttökelvottomia. Maanjäristykset ovat suhteellisen yleisiä. Maan alhaisin paikka on Amu Darya (258 m merenpinnasta) ja korkein paikka Nowshak (7 485 m merenpinnasta). Suurimmat joet ovat Amur, Morghab, Harirud, Farah ja Helmand, jotka virtaavat Hindu Kushin vuoristosta pääosin länteen.

Hindu Kushin vuoristo toimii jakajana maan pohjois- ja eteläosien välillä. Vuoristo jakaa maan kolmeen maantieteellisesti hyvinkin erilaiseen osaan: pohjoinen tasankoalue, keskinen ylämaa ja lounainen ylätasankoalue. 

Pohjoinen tasankoalue on kooltaan noin 64 000 km2. Alue on erittäin hedelmällistä vuoriston reuna-aluetta ja tasankoa. Keskimääräinen korkeus on noin 650 m merenpinnasta. Suurin osa maan maataloudesta on keskittynyt tälle alueelle. Alueella on myös merkittäviä mineraali- ja maakaasuesiintymiä. 

Keskinen ylämaa on laajuudeltaan noin 256 000 km2. Alueelle on tyypillistä korkeat vuoret ja syvät kapeat laaksot. Ilmasto on yleensä kuivaa. Lämpötilaerot kesä ja talven välillä ovat suuria. Maasto vaihtelee aavikosta niittyihin. 

Lounainen ylätasankoalue on tyypillisesti tasankoa tai hiekka-aavikkoa. Alueella on usein hiekkamyrskyjä. Maaperä on erittäin hedelmätöntä, pois lukien jokivarret lounaisosassa. Autiomaa-alue on kooltaan noin 128 000 km2 ja sitä halkovat useat isot joet, kuten Helmand. Keskimääräinen korkeus on noin 1 000 m merenpinnasta. 

Afganistanissa vallitsevaa ilmastoa voidaan kuvata sanonnalla "kuumat kesät ja kylmät talvet". Kesällä päivälämpö on usein yli +40 °C ja talvella yölämpö voi laskea alle -15 °C. Pohjois-Afganistanissa vuorokauden keskimääräinen lämpötila on heinäkuussa (lämpimin kuukausi) noin +32 °C ja tammikuussa (kylmin kuukausi) noin +4 °C. Sateet maassa ovat lyhytaikaisia, mutta rankkoja.

Maan pääelinkeino on maatalous. Noin 12 % maasta on viljelykelpoista. Metsää tai tiheikköä on noin 3 %. Maassa tuotetaan muun muassa vehnää, puuvillaa, riisiä, maissia sekä hedelmiä. Afganistan on yksi maailman suurimmista huumeiden tuottajista. Suurin osa Eurooppaan menevästä raakaoopiumista tuotetaan Afganistanissa. Huumeiden päätuotantoalueet ovat eteläinen Helmandin maakunta ja kaakkoinen Nangarharin maakunta. Ennen Afganistanin sotia maan tärkein kauppakumppani oli Neuvostoliitto. Toistaiseksi maalla ei ole ollut suurta merkitystä raaka-aineiden tai energian tuottajana. Kuitenkin Heratin maakunnan alueelta on löydetty lupaavia öljyesiintymiä ja maan eteläosasta uskotaan löytyvän niitä vielä lisää. Alueen maakaasuesiintymien hyödyntäminen aloitettiin 1960-luvulla.  

Afganistanin pääkaupunki on Kabul, jossa asukkaita on noin kolme miljoona. Muita suuria kaupunkeja ovat Kandahar (noin 450 000 asukasta), Herat (noin 350 000 asukasta) ja Mazar-e-Sharif (noin 300 000 asukasta).

Maassa on tiestöä noin 18 750 km. Kehätie (Ring Road) kulkee reittiä Herat - Kandahar - Kabul - Jalalabad - Pohjois-Afganistan. Tiestö on huonossa kunnossa sotien ja kunnostustoimenpiteiden puutteen vuoksi. Rautatieverkosto puuttuu käytännössä kokonaan. Aiempina vuosikymmeninä monet maan hallitsijat nimenomaan vastustivat tieverkoston kehittämistä, koska he katsoivat sen heikentävän maan puolustusmahdollisuuksia. Näihin päiviin saakka tärkeimpiä kuljetusvälineitä ovat olleet hevoset, kamelit ja aasit. Niiden avulla on siirretty materiaalia perinteisessä karavaanimuodostelmassa.

Maassa on 46 lentokenttää, joista vain 12 on päällystettyjä. Lentokentistä viisi on siviilikenttiä. Tärkeimmät lentokentät ovat Kabulin kansainvälinen lentokenttä (KAIA) sekä Bagramin, Kandaharin, Heratin ja Mazar-e-Sharifin kentät.

Lankapuhelinverkko on rajoittunut, mutta suurimmissa kaupungeissa käytetään lisääntyvässä määrin matkapuhelinverkkoja. Roshan on Afganistanin johtava matkapuhelinoperaattori. Suurin osa Afganistanista on edelleen matkapuhelimien kuuluvuusalueiden ulkopuolella. 

Afganistanissa ei ole koskaan ollut vahvaa keskushallintoa. Hallinnollisesti maa on jaettu 34 maakuntaan (province), joita johtavat presidentin nimittämät kuvernöörit. Maakunnat on jaettu piirikuntiin (district). Keskushallinto ja kuvernöörit eivät aina nauti paikallisten mahtihenkilöiden ja heitä tukevien kansalaisten luottamusta. Ristiriidat ja kiistat ovat yleisiä aiheuttaen levottomuuksia ja väkivaltaisuuksia vaikeuttaen maan olojen rauhoittumista ja kehittämistä. 

Maan rahayksikkö on afgaani. Yhdellä Yhdysvaltojen dollarilla saa noin 46 afgaania. Kurssi vaihtelee kuitenkin lähes päivittäin.

Väestö

Afganistanin pääuskonto on islam. Väestöstä sunnimuslimeja on 80 %, shiiamuslimeja 19 % ja muiden uskontokuntien edustajia 1 %. Uskonnon lisäksi maata leimaa väestön jakautuminen erilaisiin etnisiin ryhmiin. Näiden väliset riidat ovat olleet yksi maan ongelmista vuosisatojen ajan. Etnisten ryhmien jakauma on seuraava: pashtuja (eli pataaneja) 42 %, tadzikkeja 27 %, hazaroita 9%, uzbekkeja 9 %, sekä muita pienempiä ryhmiä yhteensä 13 %. Afganistanissa on kaksi virallista kieltä: dari (Afganistanin persia) ja pashtu. Dari on Afganistanin yleiskieli, jota puhuu äidinkielenään noin 50% afgaaneista. Darin puhujat kuuluvat moniin eri etnisiin ryhmiin. Esimerkiksi tadzikit ja hazarat puhuvat äidinkielenään daria. Äidinkielenään pashtua puhuu 35%, turkkilaisia kieliä (uzbekki ja turkmeeni) 11% ja muita pienempiä kieliä 4% afgaaneista. Yhteensä maassa puhutaan yli 30 kieltä. Monet afgaanit ovat myös kaksikielisiä. Vain pieni osa maan väestöstä osaa lukea ja kirjoittaa.