Operaatiot

UNMIL (United Nations Mission in Liberia)

UNMIL-operaatio perustettiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1509 (2003) 19. Operaation tehtävänä on tukea tulitaukosopimuksen täytäntöönpanoa ja rauhan palauttamista eri osapuolten välille, suojata YK:n henkilöstöä ja omaisuutta, tukea humanitääristä avustustyötä sekä avustaa Liberian kansallisen turvallisuuden kehittämistä.

UNMIL-joukot ottivat aluevastuun Liberiassa ECOWAS:in (Economic Community of West African States) perustamilta ECOMIL-joukoilta (ECOWAS Mission in Liberia) 1.10.2003 alkaen. Operaation esikunta on sijoittunut Liberian pääkaupunkiin, Monroviaan. Esikunnassa työskentelee kaksi suomalaista esikuntaupseeria.

Tilanne Liberiassa

Liberia itsenäistyi ensimmäisenä Afrikan valtiona vuonna 1847. Suuryhtiöiden vaikutus maassa on ollut suuri, tulojen jako epätasainen ja talous romahtamaisillaan pitkään. Maassa on ollut sotia ja levottomuuksia vuodesta 1979 lähtien ja sisäiset selkkaukset ovat tuhonneet maan talouden ja infrastruktuurin.

Levottomuuksien seurauksena elinolosuhteet ovat tuhoutuneet ja suuri osa väestöä on joutunut jättämään kotinsa. Aliravitsemus on laajalle levinnyttä. Ruokahuoltoa, terveydenhuoltoa ja kuljetuksia ei ole. Humanitaarinen tilanne maassa on huono. Pääkaupungissa on runsaasti pakolaisia, joiden oloja pahentaa ruoan, juomaveden, lääkehoidon, suojien ja hygienian puute.

Kahden ja puolen kuukauden taistelujen jälkeen presidentti Taylor suostui eroamaan ja lähtemään maanpakoon, jolloin 18.8.2003 Liberian hallitus ja kapinallisryhmät LURD ja MODEL allekirjoittivat rauhansopimuksen. Maassa järjestettiin parlamentti- ja presidentinvaalit marraskuussa 2005. Presidentiksi valittiin Ellen Johnson-Sirleaf ja uusi hallitus aloitti toimintansa tammikuussa 2006.

Yleinen turvallisuustilanne maassa on epävakaa. Pääkaupunki Monroviassa turvallisuustilanne on hieman parempi kuin muualla maassa. Eri osapuolet havittelevat poliittista vaikutusvaltaa, jolloin jännitys eri ryhmien välill&aml; jatkuu.

DDRR-prosessi (Demobilisation, Disarmament, Reintegration and Rehabilitation) eli aseidenriisunta- ja koulutusohjelma on viety loppuun asti, se kesti yli 4 vuotta. Kaikkiaan yli 100.000 entistä taistelijaa on riisuttu aseista, joukossa paljon lapsisotilaita.

Liberian tilanne on ollut pääosin rauhallinen, mutta hauras ja maa tarvitsee edelleen ulkopuolista tukea saavuttaakseen kestävän turvallisuustilanteen. Hauras tilanne johtuu suurilta osin Länsi-Afrikan alueellisesta epävakaudesta, keskeneräisestä kriisin jälkihoidosta, heikosta laki- ja oikeusjärjestelmästä, erittäin hitaasti kehittyvästä taloudesta, massiivisesta työttömyydestä sekä jatkuvasti tukea tarvitsevasta hallinnosta.

UNMIL on aloittanut joukkojen asteittaisen vähentämisen vuonna 2007. Prosessi jatkuu vuoteen 2010, jolloin joukkojen määrän on suunniteltu olevan n 8.000. Samoin alkuvaiheen sektorien määrää on supistettu neljästä kahteen.

UNMIL jatkaa mandaattinsa mukaista:

• Liberian hallituksen avustamista maan turvallisuustilanteen vakauttamiseksi.
• Liberian omien asevoimien tukemista sen uudelleen muodostamiseksi ja operatiivisen valmiuden saavuttamiseksi.
• Tilanteenmukaista ja reaaliaikaista raportointia Liberian turvallisuustilanteesta YK:n päämajaan New Yorkiin.
• Sierra Leonen erityistuomioistuimen suojaamista ja tarvittaessa evakuointia.
• YK:n turvallisuusneuvoston ohjeiden mukaista UNOCI operaation vahventamista tarvittaessa.
• YK:n henkilöstön ja rakennusten turvallisuuden takaamista, vapaanliikkuvuuden varmistamista sekä siviilihenkilöiden suojelua.