Osallistumisperiaatteet

Suomi sotilaallisessa kriisinhallinnassa ja rauhanturvaamisessa

Laki kansainvälisestä kriisinhallinnasta (211/2006) säätää Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen osallistumisesta. Suomi voi osallistua kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ylläpitävään sekä humanitaariseen ja siviiliväestön suojaamiseen tähtäävään rauhanturvaamiseen. Laki mahdollistaa osallistumisen EU:n nopean toiminnan joukkoihin.

Rauhanturvaamisoperaatiolta edellytetään joko Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätöstä operaation toteuttamisesta. Ilman tällaista valtuutusta suomalaiset sotilaat voivat osallistua vain humanitaariseen avustustoimintaan tai sen suojaamiseen, jos YK:n erityisjärjestö tai virasto sitä pyytää.

Kriisinhallinnan käytännön toimeenpanijana voi olla YK, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ), Euroopan unioni (EU) taikka muu kansainvälinen järjestö tai maaryhmä.

Rauhanturvaamisessa voimaa voidaan käyttää tarvittaessa tehtävän turvaamiseen sekä reaktiivisesti itsepuolustukseen. Suomi ei käytä voimaa omaisuuden suojelemiseksi esimerkiksi.

Henkilöstön osallistuminen operaatioihin on vapaaehtoista. Rauhanturvaamistehtävissä voi palvella lain mukaan kerralla enintään 2000 rauhanturvaajaa.

• Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta 31.3.2006/211
• YK:n peruskirja. (Suomen YK-liitto)
  
  Rauhanturvaamisoperaatioiden valtuutus eli mandaatti perustuu joko peruskirjan lukuun VI (riitojen rauhanomainen selvittely) tai VII (aktiiviset toimenpiteet rauhaa ja turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa)