Rauhanturvaajaksi

Valmiusjoukkokoulutuksen tai erillisen hakeutumisen kautta

Rauhanturvatehtäviin on mahdollisuus päästä joko hakeutumalla varusmiespalvelukseen Suomen Kansainväliseen Valmiusjoukkoon (Finnish Rapid Deployment Force) tai lähettämällä hakemus rauhanturvatehtäviin varusmiespalveluksen jälkeen.

Molemmissa tapauksissa edellytetään muun muassa hyvää fyysistä kuntoa ja terveyttä, luonteen tasapainoa, kykyä sietää henkistä painetta, yhteistoimintakykyä, kohtuullista englannin kielen taitoa sekä moitteettomia elämäntapoja.

Kaikki suomalaiset rauhanturvaajat ovat vapaaehtoisia.

Oman alansa ammattilaisia

Suomalaiset rauhanturvajoukot ovat yleensä varsin omavaraisia yhteisöjä. Esimerkiksi Kosovossa palvelee pappi, lääkäreitä, sairaanhoitajia, kirvesmiehiä, palomiehiä, poliiseja ja juristeja - tekemässä samaa työtä kuin Suomessa.

Naiset rauhanturvaamisjoukoissa

Ensimmäiset naiset palvelivat rauhanturvajoukoissa 1991 eli ennen kuin naisten vapaaehtoinen varusmiespalvelus tuli mahdolliseksi. Nykyisin rauhanturvaajiksi valituilta naisilta vaaditaan varusmiespalveluksen suorittamista. Heidät rekrytoidaan samoin perustein kuin miesreserviläiset. Poikkeuksellisesti varusmiespalvelusta suorittamattomia naisia voidaan sijoittaa lääkäreiksi, hammaslääkäreiksi tai eläinlääkäreiksi. Puolustusvoimien palveluksessa työskenteleviä sosiaalikuraattoreita ja sotilaslakimiehiä voidaan sijoittaa siviilityötään vastaaviin tehtäviin. Etusijalla ovat kuitenkin varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet henkilöt.

Puolustusvoimien palkattu henkilökunta

Puolustusvoimien palkatulle henkilökunnalle palvelu rauhanturvatehtävissä on osa sotilasuraa. Heidän tehtävänsä rauhanturvaamisoperaatioissa ovat puolustusvoimien virkoja.