Pauli Hanhiniemen Perunateatteri on hyvällä tuulella. Orkesterin kahdeksan hengen matkaseurue on asettunut taloksi hotelliinsa, kierrellyt Asmarassa ja tietenkin käynyt levykaupassa. Pauli Hanhiniemi toteaa yhtyeen olevan kuin luokkaretkellä. Miehet vaikuttavatkin ylikasvaneilta luokkaretkeläisiltä pakkautuessaan minibussiin. Liikkeelle ei päästä ilman pientä nujakointia ja takapenkin valtausta.
Voisi olla kummallista, että Pauli Hanhiniemen Perunateatteri illallistaa Eritrean pääkaupungissa, ja pohtii samalla, miten eritrealainen yleisö ottaa heidät seuraavana päivänä vastaan. Toisaalta orkesterin neljästä Eritrean keikasta, kolme kajahtaa rauhanturvaajille. UNMEE-operaatiossa soitettavat keikat ovat jatkumoa yhtyeen aiemmille missiokeikoille Bosniassa ja Kosovossa.
Silmät aukeavat
Halu nähdä uusia paikkoja ja kokea erilaisia asioita innostivat yhtyeen kolmannelle missiokeikalle.
- Hullut tekevät hulluja asioita, heittää basisti Samuli Happo.
Aiemmat rauhanturvakeikat ovat jättäneet yhtyeen mieliin monenlaisia kokemuksia. Upea kokemus voi tarkoittaa myös silmien aukeamista.
-Vierailimme Bosniassa heti sodan jälkeen. Syksy oli pimeä ja märkä, kaikki paikat olivat säpäleinä. Miinavaara oli jatkuva. Minnekään ei liikuttu ilman turvamiehiä, muistelee rumpali Mika Hiironniemi.
- Kuulemme uutisista, mitä maailmalla tapahtuu, mutta ei siinä synny käsitystä miltä jossain näyttää tai minkälaista elämä jossain kolkassa on, Pauli jatkaa.
Jokaisella reissulla kohtaa jotain ennalta-arvaamatonta, Samuli kiteyttää.
Vaihtelua pykälään ja Kotka-Kajaani välille
Intialaisia ja kiinalaisia annoksia tuodaan pöytään. Miehet maistattavat toisillaan annoksiaan ja listaavat Tampereen parhaita etnisiä ruokapaikkoja. Luokkaretkellä on tunnelmaa.
Lauantaina 18. lokakuuta yhtye soittaa kaksi kertaa suomalaisen komppanian mitaliparaatijuhlissa. Ensin he esiintyvät paraatin kutsuvieraille, myöhemmin illalla koko komppanialle. Paraati, bileet ja Perunateatterin keikka katkaisevat rauhanturvaajien arjen. Keikka on jotain muuta. Ja sitä se on myös Perunateatterille.
Yhtye soittaa noin 80 keikkaa vuodessa, mikä on miesten mielestä sopivasti, homma toimii. Vaikka aikaa jää muuhunkin, soittaminen on työtä.
- Tällaiset reissut irroittavat arjesta. Suomessa ehditään taas tahkota Kotka-Kajaani -väliä, muistuttaa yhtyeen manageri Harri Karvinen.
Kipinä Eritrean keikkoihin syntyi Tampere-Seinäjoki välillä. Yhtye törmäsi junassa Suomi-lomaansa viettävän Sami Jylhän.
Puhe kääntyi nopeasti uuteen missioon.
Kerroin minne ollaan menossa ja jätkät kysyivät, että mites me päästäisiin sinne soittamaan, alikersantti Jylha virnistää.
Pauli Hanhiniemi vahvistaa tarinan.
- Rauhanturvakeikat vievät mukanaan. Kun kuulee, että jätkät ovat menossa paikkaan x, niin heti alkaa miettiä, että miten mekin päästäisiin sinne.
Bändi otti yhteyttä Puolustusvoimien Kansainväliseen keskukseen ja pyörät alkoivat pyöriä. Eritreassa keikkojen järjestämisestä vastuun kantoi kersantti Teemu Alaviitala.
Bändin jäsenten mukaan rauhanturvaajat ovat omanlaisensa yleisö ja yhteisö.
- Missiokeikoilla on huomattu, että rauhanturvaajat ovat tiivis porukka. Samat jätkät löytävät tiensä myös meidän Suomen keikoille, Pauli miettii.
- Reissuilta jää kavereita, Samuli toteaa.
Sitä ei ole vaikea uskoa. Miehet ovat leppoisia, tennarit tuntuvat olevan tukevasti maankamaralla.
Puhutteleeko Perunateatteri itä-afrikkalaisia?
Pauli Hanhiniemen Perunateatteri soittaa ensimmäisen Eritrean ja ensimmäisen Afrikan keikkansa Cinema Asmarassa.
- Se on aika jännä juttu, Samuli miettii.
- Rauhanturvaajille soittaminen on hyvin samanlaista kuin Suomessa soittaminen. Musiikillisesti on hyvin kiinnostavaa päästä soittamaan paikalliselle yleisölle. Soitamme omaa musiikkiamme, Pauli pohtii
- Yleisön reaktiot ovat mysteeri. Olen kuunnellut jonkin verran etiopialaista ja eritrealaista musiikkia ja rytmi on siinä tärkeää, kitaristi Tommi Laine sanoo.
Myöhemmin kuullaan, jääkö eritrealaisesta musiikista vaikutteita Perunateatterin tuotantoon. Yhtyeen edellisestä levystä on kulunut kaksi vuotta aikaa. Tommin mukaan uutta levya kasataan pikku hiljaa.
- Studiota ei ole varattu, mutta jotain deadlineja on päätetty, Tommi juttelee.
Seuraavalla levyllä yhtyeen kokoonpano muuttuu, sillä Mika siirtyy rumpusetin takaa koulukirjojen ääreen.
- Keikkoja tulee ikävä. Eteenpäin siirtyminen on kuitenkin helppoa, kun siihen ei liity mitään dramaattista tai kehnoja välejä. Sitäpaitsi eksoottisemmin ei tätä pätkää voi lopettaa, tuleva elektroniikka-asentaja myhäilee.
Perunateatterin Eritrean kiertue päättyy Adi Qualaan, slovakialaisten rauhanturvaajien leiriin.
Ehkä bändin sunnuntain keikalla on mukana hitunen haikeutta. Tänä iltana tunnelma on vielä riehakas ja miehet hekumoivat läksiäiskepposilla. Puhe kääntyy intissä tehtyihin haiseviin käytännönpiloihin.
Jälkiruoat on syöty, voidaan lähteä kahville. Perunateatteri kipuaa uudelleen auton kyytiin. Miten se menikään. Minibussissa on tunnelmaa?
Teksti: Lotta Lehtonen
Perunateatteri Afrikassa
...Pauli Hanhiniemen Perunateatteri soitti 17.10 Asmaran nelikerroksisessa elokuvateatterissa Cimena Asmarassa. Heikko akustiikka, pettänyt äänentoisto ja suomenkieliset sanat karkottivat paikallisen yleisön tehokkaasti.
...Keikka suomalaisen komppanian mitaliparaatijuhlassa 18.10 kolahti rauhanturvaajiin ja kansainvälisiin kutsuvieraisiin. Kaksi settiä soittanut yhtye huudettiin kaksi kertaa takaisin lavalle.
...Yhtye soitti bosnialaisesta kylästä kertovan kappaleen Grapska Gornja, alueella palvelleet rauhanturvaajat olivat myytyjä.
...Perunateatterilaiset ottivat nopeasti paikkansa komppanian illanvietossa. Messin pöydissä puhuttiin niin musiikista, rauhanturvaamisesta kuin traktorimerkeistäkin.
...Sunnuntaina 19.10 Perunateatteri soitti slovakialaisille rauhanturvaajille ”Tatra Eagles Nest ” –leirissä. Kourallinen rauhanturvaajia kuunteli bändiä pimeässä. Esiintymislava oli komppanian pihan ainoa valaistu paikka.
|
|

Pauli Hanhiniemi Cinema Asmaran lavalla 17.10.1003

Pauli Hanhiniemen Perunateatteri Cinema Asmarassa.

Pauli Hanhiniemen Perunateatteri lokakuussa 2003, takana italialaisten rakentama Asmara.

Matkalla Adi Qualaan. Eritrean vuoristomaisemat mykistivat Perunateatterin.
|