– Olisi toivottavaa, että Pohjoismaiden välinen materiaaliyhteistyö kehittyisi edelleen. Tällä hetkellä Suomi tekee vain pienen osan materiaalihankinnoistaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Valtaosa hankinnoistamme tapahtuu kansallisesti, sanoo puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kontra-amiraali Juha Rannikko.

Rannikko on työskennellyt eri tehtävissä Pohjoismaisessa puolustusmateriaaliyhteistyössä, NORDAC:issa (Nordic Armaments Co-operation). Organisaatio ilmoittaa yhteistyön tavoitteeksi taloudellisten ja teknisten hyötyjen saavuttamisen. Jäsenmaat tekevät yhteistyötä materiaalin hankinnassa ja vaihtavat tietoa kaluston ylläpidosta ja kehittämisestä. Vuonna 2008 Rannikko toimi organisaation puheenjohtajana.

– Materiaaliyhteistyö useamman maan kesken on aina vaikeampaa. Maiden vaatimusten ja halujen harmonisointi on haasteellista. Kun yhteistyö rajoitetaan ainoastaan Pohjoismaiden väliseksi, on harmonisointi paljon helpompaa kuin EU:n tasolla. Sen lisäksi pohjoismainen yhteistyö tukee pienten maiden esiintymistä Euroopan puolustusvirastossa, Rannikko sanoo.

Kehitystyö on jo alkanut

Konkreettisiin toimiin yhteistyön tiivistämiseksi on jo tartuttu. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusvoimain komentajien aloitteesta perustettu NORDSUP (Nordic Supportive Defence Structures) -yhteistyön tavoitteena on hakea toiminnallisia hyötyjä.

– Yhteistyön ensisijainen tavoite on toiminnan tehostaminen. Materiaalin hankkiminen yhteisvoimin on sujuttava mahdollisimman saumattomasti. Kun maiden yksittäiset pienet panostukset yhdistetään, saadaan toimintaa tehostettua. Mikäli tämän koordinaation myötä päädymme yhteishankintoihin, säästämme kustannuksissa. NORDSUP-yhteistyössä kustannussäästöt ovat kuitenkin vasta toissijainen tavoite, Rannikko kertoo.

Kommodori Timo Ståhlhammar johtaa Puolustusvoimien strategista suunnittelusektoria, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa NORDSUP:in toiminta. Hän uskoo pohjoismaisen yhteistyön kehittyvän monella eri saralla, ei pelkästään materiaalihankkeiden suhteen.

– NORDSUP kattaa suuremman määrän puolustusyhteistyön osa-alueita kuin NORDAC. NORDSUP-yhteistyössä ei koordinoida ainoastaan materiaalia. Jäsenmaiden kesken järjestetään muun muassa koulutusta ja tiedonvaihtoa. Suunnitteilla on myös yhteisiä tutkimuksia ja jopa ylemmän tason sotilaskoulutuksen yhdistäminen.

Ståhlhammarin mukaan olisi tärkeää saada muutama näkyvä projekti heti yhteistyön alkutaipaleelle. Esimerkkinä hän mainitsee yhteisen helikopterihuoltojärjestelmän.

– Ottamalla suuria, konkreettisia edistysaskelia, osoittaisimme että yhteistyölle on tarvetta, ja että se todellakin toimii.

Yhteisiä materiaalihankintoja ei suunnitteilla

– NORDAC-yhteistyön yhteisten materiaalihankintojen suurin haaste on se, että jokaisella maalla on oma suunnittelujärjestelmänsä ja hieman erilaiset menettelytavat hankintojen osalta. Näin ollen aikataulujen yhteensovittaminen on ollut vaikeaa. NORDSUP:in on tarkoitus toimia suorituskykylinkkinä, joka yhteistyöstä on puuttunut, Rannikko sanoo.

Materiaaliyhteistyö ei Rannikon mukaan ole muuttamassa Pohjoismaiden puolustusjärjestelmien rakennetta.

– Tällä hetkellä kukin maa tekee hankinnat itselleen, vaikka niistä sovitaankin yhdessä. Siihen, tullaanko materiaalia joskus hankkimaan yhteiseen käyttöön, en ota kantaa. Sen saa aika näyttää.