YLEn turvallisuus tuntuu olevan kunnossa. Väärälle sisäänkäynnille eksyneitä kuvaajaa ja toimittajaa on osattu odottaa, ja vastaanottaja tietää heti, ketä olemme tulossa tapaamaan.

Eversti evp. Simo Alho siirtyi Yleisradion turvallisuuspäälliköksi upseerin uransa päätteeksi viime vuonna. Työhuoneen täyttävät esineet muistuttavat vaiheikkaan uran käänteistä.

–Kadettikoulussa valitsin aselajiksi viestin. Pääsin Viestirykmentin radiokomppaniaan Riihimäelle kouluttamaan titareita. Siihen aikaan puolet rykmentin alokkaista koulutettiin sähköttäjiksi. 80-luvun alussa työskentelin hetken muun muassa kehitteillä olleen sanomalaitteen parissa, Alho muistelee

Keväällä 1985 oli ensimmäisen ulkomaankomennuksen aika. Turkki oli miehittänyt 70-luvulla Kyproksen pohjoisosan, ja YK vahti jännittynyttä tilannetta.

–Olin UNFICYPIN esikunnassa viestiupseerina ja pidin yhteyttä mukana olleisin maihin sekä paikallisiin teleoperaattoreihin. Turkkilaisille puhelinlaskut maksettiin käteisellä, kreikkalaisille ne tilitettiin. Ilma oli niin kuuma, että parikaapelien eristeet tapasivat sulaa, Alho hymähtää.

Valtakunnan rajoja piirtämään

Vuonna 1995 Alho suuntasi uudelleen ulkomaille, tällä kertaa Makedoniaan UNPREDEPin operaatiopäälliköksi. Ensimmäistä kertaa tehtävä ei liittynyt viestiaselajiin.

Noihin aikoihin liittyy myös Alhon kiinnostavin yksittäinen työtehtävä: Serbian ja Makedonian välisen rajan määrittäminen.

–Väki kokoontui työhuoneeseeni vuoden 1996 alussa, ja siellä me piirsimme valtionrajaa. Oli lukuisia kiistanalaisia kohtia, joista ei ollut selvää, kuuluvatko ne Makedoniaan, Serbiaan vai Kosovoon. Käytimme vanhoja maakunnan rajoja pohjana. Kävimme paikalla katsomassa, ettemme halkaise taloja tai pihapiirejä, Alho selittää.

Tarkempaa tietoa ei ole, käytettiinkö rajaluonnosta lopulta hyväksi.

Määräaikainen kenraali

Seuraavaksi ura heitti Alhon Ouluun viestipataljoonan komentajaksi.

–Pian saatiin lukea lehdestä, että Pohjan Prikaati lakkautetaan 1998. Viesti siirrettiin Kainuun Prikaatiin Kajaaniin.

Kohta edessä oli paluu Ouluun tietotekniikkaosaston päälliköksi Pohjoisen maanpuolustusalueen esikuntaan.

–Istuin uuden vuoden yönä 1999-2000 telekeskuksessa katsomassa, kuinka järjestelmät selvisivät Y2K:sta. Hyvinhän se meni, kun oli ajoissa varauduttu.

Muutaman päällikkövuoden jällkeen Alho ehti nähdä Yhdysvallat juuri ennen terroristi-iskuja. Hän osallistui historian kolmantena suomalaisena US Army War Collegen opinto-ohjelmaan 2000-2001 ja suoritti Master of Strategic -studies tutkinnon.

Yhdysvaltain jälkeen Alho toimi Pääesikunnassa viestitarkastajana, mutta kutsu kävi pian Brysseliin. Upseerinura huipentui lopulta vuonna 2005, jolloin Alho sai prikaatikenraalin palvelusarvon toimiessaan apulaisesikuntapäällikkönä Euroopan unionin sotilasesikunnassa.

Notkea jättiläinen

Alho palasi Suomeen 2007. Hän oli haaveillut, että voisi sotilasuransa jälkeen tehdä työtä pienessä ja notkeassa yhtiössä, jossa olisi matalat johtosuhteet ja nopea päätöksenteko.

– YLE on yllättävää kyllä juuri tätä, suoraan toimitusjohtajalle raportoiva Alho hymyilee.

– Täällä suhtaudutaan myönteisesti niihin asioihin, joita minä edustan. Varautuminen poikkeusoloihin ja tehtävän täyttämiseen näissä olosuhteissa, Alho kiittelee.

Omaan valintaansa siirtyä upseerin uralta jatkamaan töitä siviilimaailmassa hän on tyytyväinen.

– Ammattisuoja tuntuu olevan niin tiukka, että ajatellaan, että töitä pitää tarjota omalta alalta. Voidaan kysyä, onko tällainen oikeus kestävä. Ideaalitilanteessa tehtäisiin vaikka ensin jotain rankempaa ja siirryttäisiin sitten kevyempiin töihin, Alho pohtii.

– Vaikka se huono puolihan näissä turvallisuusalan hommissa on, että kiinnostavimmat jutut jäävät aina kertomatta, Alho päättää.