Amiraali Juhani Kaskeala on sitä mieltä, että julkisuudessa korostetaan puolustusvoimien kansainvälistä toimintaa liikaa.

- Kansainväliset tehtävät tulevat tärkeysjärjestyksessämme vasta kolmantena. Päätehtävä on Suomen puolustaminen ja kansainvälisiä tehtäviä tärkeämpää on myös viranomaistoiminnan tukeminen, Kaskeala muistuttaa.

Kansainvälisyys on puhuttanut läpi vuoden. Palstamillimetrejä on jaettu niin taisteluosastoille, Upseeriliiton ulkomaisiin tehtäviin asettamalle hakukiellolle kuin kriisinhallintalaille ja mahdolliselle Nato-jäsenyydellekin, välillä jopa lööppeihin asti.

- Puolustusvoimien kannalta kansainväliset tehtävät ovat marginaalisia. Upseeriliiton asettaman hakukiellon saama julkisuus korosti tätä entisestäänkin.

Juhani Kaskeala on tyytyväinen tapaan, jolla hakukielto saatiin lopulta ratkaistuksi.

- Jos ulkomaantehtävät olisivat tulleet neuvottelunvaraisiksi, niistä olisi samalla tullut pakollisia. Olen itse pitänyt tärkeänä säilyttää kansainväliset tehtävät vapaaehtoisina virkaehtosopimuksen ulkopuolella, Kaskeala kertoo.

”Tuloskuntomme on hyvä”

Vaikka armeija-aiheita on julkisuudessa riittänyt ja varsinkin lakkautuspäätökset ovat olleet rankkoja, on Kaskeala tyytyväinen.

- On hyvä, että puolustusvoimien asioita ruoditaan julkisuudessa. Selonteon toimeenpano on menossa suurin piirtein suunnitellulla tavalla. Media ja suuri yleisö tuntuvat ymmärtävän perustelut, mutta yksittäisen työntekijän tasolla on vaikeampaa. Ei ole mukavaa mennä hyvin toimivaan joukko-osastoon kertomaan, että toiminta loppuu, Kaskeala harmittelee.

Seuraavat kaksi vuotta, vuodet ennen kuin rakenteelliset säästöt alkavat purra, joudutaan elämään säästöliekillä. Viime vuosi oli näihin verrattuna helppo.

- Kokonaisuudessahan viime vuosi oli kannaltamme hyvä: onnistuneita harjoituksia, erinomaisia tuloksia ja riittävät resurssit. Olemme tuottaneet suorituskykyä, yritysmaailman termein tehneet tulosta, hän arvioi.

Komentajaakin on simputettu

Kiusaamistapauksissa Kaskeala heittää pallon myös koululaitokseen päin.

- Simputusta ei voi hyväksyä. Siihen tosin syyllistyy ikäluokka toisensa jälkeen. Sotaväen on vaikea korjata jo kouluelämässä opittua kulttuuria, Kaskeala muistuttaa.

Hän viittaa tällä koulujen, lukioiden ja opiskelijaelämän traditioihin. Varusmiespalveluksessa ongelma korostuu, kun nuori pääsee esimiesasemaan.

- Ongelmat lähtevät aina vanhemmasta ikäluokasta ja perinteestä. Varusmiesten kohdalla asia on vakava, sillä he eivät ole vapaaehtoisesti valinneet osaansa.

Kadettien perinteitä Kaskeala vertaa opiskelijatraditioihin. Kun joukko yhdessä hyväksyy perinteen, se on tradition jatkamista. Samanlaisia perinteitä on useissa korkeakouluissa, muun muassa teekkareilla.

- Opiskelijatraditioita on kaikkialla, enkä vastusta niitä hyvän maun puitteissa kadettikoulussakaan. Nöyryytystä kyllä, hän kertoo.

Kaskeala myöntää myös itse joutuneensa uransa aikana simputetuksi.

- On minuunkin kohdistunut urani aikana epäasiallista johtamiskäyttäytymistä. En usko, että on varusmiestä, joka ei ole tällaista kokenut, hän päättää.