Puolustusministeriö on asettanut tavoitteeksi, että ensi vuodesta lähtien suomalaisten maanpuolustustahto olisi vähintään 75 prosenttia.
Tavoite tarkoittaa, että kolmen neljästä suomalaisesta pitäisi hyväksyä aseellinen puolustautuminen vihollista vastaan kaikissa tilanteissa.

- Ehkä tavoitteen olisi voinut asettaa korkeammallekin. Uusi tavoite on realistinen, mutta tuottaa puolustushallinnolle töitä. Eikä sen asettaminen tarkoita, etteikö sitä voisi ylittääkin, prikaatikenraali Arto Räty puolustusministeriöstä kertoo.

Vielä tänä vuonna valtion talousarvioon puolustustahdon tavoitteeksi on kirjattu 76-80 prosenttia. Puolustustahto ei ole painunut alle 75 prosentin kuin kerran vuoden 1991 jälkeen.

Räty kertoo, että uutta tavoitetta asetettaessa on otettu huomioon muun muassa varuskuntarakenteen kehittäminen sekä puolustusvoimien toimintaan, erityisesti kertausharjoitusten määrään kahtena tulevana vuonna kohdistuvat leikkaukset.

- Rauhan ajan joukko-osastojen poistuminen saattaa vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Aina kun tulee lakkautuksia ja jotain tuttua ja turvalliseksi koettua poistuu, ihmiset saattavat reagoida negatiivisesti.

Tärkeintä avoimuus
ja läpinäkyvyys

Suomalaisten puolustustahtoa tutkitaan vuosittain Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tekemällä tutkimuksella.

Tutkimuksessa kysytään, pitäisikö suomalaisten puolustautua aseellisesti hyökkäystä vastaan, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Viimeisessä mittauksessa vuoden 2004 syksyltä maanpuolustustahto oli 80 prosenttia, kun tulos vuotta aikaisemmin oli 73 prosenttia.

Rädyn mukaan mahdollisuudet vaikuttaa maanpuolustustahtoon ovat rajalliset.

- Tärkeintä on puolustushallinnon toiminnan läpinäkyvyys ja tiedottamisen avoimuus. Pahinta on, jos ihmiset eivät tiedä asioista.

Räty uskoo, että kun tehdyt päätökset perustellaan, mieluummin jo ennen päätöksiä, ihmisten luottamus maanpuolustustyöhön ei dramaattisesti heikkene.

Puolustustahto
käsitteenä hankala

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan pääsihteeri Heli Santala sanoo, että maanpuolustustahto on jo käsitteenä hankala.

- Ei ole yksi yhteen selitystä, mitä puolustustahto tarkoittaa. Ihmiset saattavat kokea sen hyvinkin eri tavalla, Santala kertoo.

Puolustusministeriössä onkin mietitty, kuinka luotettavaa tietoa yhteen kysymykseen perustuva tutkimus antaa. Tutkimusta pidetään kuitenkin tärkeänä.

- Se kertoo, miten kansa kokee maanpuolustuksen tarpeellisuuden. Ei voida käyttää sanaa asiakastyytyväisyys, mutta kansakuntahan tämän laitoksen omistaa, Räty tähdentää.