Resurssien pienentyminen voi ajaa puolustusvoimat supistamaan sodan ajan vahvuuttaan jopa 250 000 sotilaaseen 2010-luvulla. Näin arvioi puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala.

- Ei tarvitse olla suuri ennustaja, kun katsoo vanhenevan kaluston määrää. Nykyisillä hinnoilla ei ensi vuosikymmenellä ole varaa uusia kaikkea kalustoa ja joukot supistuvat automaattisesti, Kaskeala paljastaa.

Panssariprikaatien kalusto vanhenee, samoin jalkaväkiprikaatien materiaali ja osa ampumatarvikkeista tulevat elinkaarensa päähän. Kaskeala ei näe vahvuuden pienenemisessä hallitsematonta riskiä.

- Kyllä tuo 250 000 kymmenen vuoden päästä on varmasti ihan riittävästi. Se on silloin kaksi kertaa enemmän kuin asevoimien vahvuudet muilla Pohjoismailla yhteensä, Euroopan suurimpia armeijoita.

Puolustusvoimain komentaja mielestä välittömiin supistuksiin ei pidä lähteä.
- Puolustuskyky pitää suhteuttaa ympäristön muutokseen, eikä kuranttia tavaraa kannata heittää pois, Kaskeala toteaa.

Nykyisin sodan ajan vahvuus on 350 000 sotilasta, kun määrä vielä 90-luvulla oli puoli miljoonaa.

Blokkivanhentuminen tapahtunut aiemminkin

Puolustusmateriaalin elinkaari voidaan määritellä kohtuullisen tarkasti jo hankintavaiheessa. Historiasta löytyy esimerkkejä.

50-luvun loppuun mennessä iso määrä kalustoa vanheni. Tuolloin noottikriisin seurauksena vanhentunut kalusto saatiin korvattua neuvostoliittolaisella materiaalilla.

Samanlaisessa tilanteessa oltiin 80-luvun lopussa, jolloin DDR:stä tuotettiin armeijalle iso määrä käytettyä kalustoa. Nykyisillä resursseilla ei vastaava kaluston uusiminen onnistu.

- 2010-luvulla ei mistään löydy sellaisia resursseja, että kaikki materiaali voitaisiin samalla tavalla uusia, Kaskeala kertoo.

Siirrytäänkö valikoivaan asevelvollisuuteen?

Lähitulevaisuuteen puolustusvoimain komentaja katsoo hieman huolestuneena. Valtionvarainministeriön tuottavuusohjelman esittämät lisäsäästöt ajaisivat amiraalin mukaan puolustusvoimat ahdinkoon.

- Jos puolustushallinnon pitäisi karsia nyt suunnitellun 1 200 viran sijasta 2 500 henkeä, jouduttaisiin lakkauttamaan puolen tusinaa varuskuntaa. Silloin puolustusratkaisua on jo muutettava.

Muutos tarkoittaisi luopumista yleisestä asevelvollisuudesta ja osa maasta jäisi väistämättä vaille puolustusta.

- Tällaisia asioita ei voida päättää hallinnollisena tuottavuusohjelmana. Puolustusratkaisun muutos edellyttää täyttä poliittista päätöksentekomenettelyä, Kaskeala muistuttaa.

Leikkauksia on tehty omatoimisesti

Puolustusvoimat on rationalisoinut toimintojaan jo toista kymmentä vuotta. Uusimpaan selontekoon on kirjattu oma tuottavuusohjelma, joka supistaa
1 200 henkeä.

- Olemme vähentäneet neljänneksen henkilöstöstämme 20 vuoden kuluessa, samaan aikaan kun muut hallinnonalat ovat lihoneet. Tasajako ei ole taktiikkaa. Puolustuskin pitää hoitaa, Kaskeala kertoo.

Amiraali Kaskeala uskoo, että asiassa päästään talven aikana järkevään ratkaisuun.

- Henkilöstösäästöistä saatu raha tarvittaisiin kuitenkin palveluiden ulkoa ostamiseen. Puolustusvoimat tuottaa suorituskykyä, eikä se saa kärsiä.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö tiivistyy

Asevelvollisuus on Kaskealan lempilapsi myös tulevaisuudensuunnitelmissa. Hänen ulkomaiset kollegansa yllättyvät lähes poikkeuksetta suomalaisreserviläisten suorituskyvystä.

- Olin Ranskan puolustusvoimain komentajan kanssa seuraamassa Karjalan Prikaatin taisteluammuntoja. Taisteluajoneuvojakin käyttivät varusmiehet. Juuri ammattiarmeijaan siirtyneet ranskalaiset eivät voineet kuin ihmetellä joukon suorituskykyä, Kaskeala muistelee ylpeänä yhtä viime vuoden hienoista kokemuksistaan.

- Kustannustehokkuutemme lähtee asevelvollisuudesta, hän alleviivaa.
Kustannustehokkuutta haetaan myös eurooppalaisen puolustusyhteistyön lisäämisestä. Kaskeala osallistui ohjausryhmään, joka pohtii Euroopan asevoimien välistä yhteistyötä ja työnjaon mahdollisuuksia. Euroopassa päällekkäisyyteen hukataan paljon rahaa. Ryhmä arvioi, että EU-puolustuksen tiivistyminen on välttämätön askel.

- Kun esimerkiksi Yhdysvallat kehittää yhtä hävittäjää, Euroopassa voi olla käynnissä neljä keskenään kilpailevaa hanketta. EU:lla on yhteenlaskettuna maailman toiseksi suurimmat asevoimat, mutta niistä vain viisi prosenttia on kulloinkin käytettävissä kansainvälisiin operaatioihin, Kaskeala vertaa.
Kaskeala uskoo, että yhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä taloudellisista syistä.

- 10 vuoden päästä rahaa on nykyistä vähemmän käytössä, mikä pakottaa valtiot yhteisiin materiaalihankkeisiin.

Sotilaan näkökulmasta vaalikeskusteluissa kiivaana käyty väittely Naton ja EU:n välisestä suhteesta on ongelmattomampi. Kaskeala alleviivaa, ettei ole olemassa EU:n tai Naton joukkoja, on olemassa vain kansallisia joukkoja. Ne toimivat joko EU:n tai Naton tehtävissä.

- Kyllä eurooppalaisillakin pitää olla eväitä toimia ilman amerikkalaisia. Se tarkoittaa tarvittaessa toimintaa EU:n puitteissa.

> Artikkeli aloittaa sarjan, jossa haastatellaan kevään ja kesän aikana aiempia puolustusvoimain komentajia.

> Haastatteluiden järjestys: kenraali Lauri Sutela
(RV 4/06), kenraali Jaakko Valtanen (RV 7/06),
amiraali Jan Klenberg (RV 10/06) ja
kenraali Gustav Hägglund (RV 13/06).