> Yhteistyö selontekojen valmistelussa mahdollistaisi isompia hankintoja.
> Puolustusvoimien rahoitusvajeeseen ollaan jo pikapuolin löytämässä ratkaisua.
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen mukaan pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuus myös isoissa hankinnoissa tulisi selvittää.
Ensi vuoden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa tehdään entistä tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä. Puolustusministeri Jyri Häkämies pitää tärkeänä, että jo strategisen suunnittelun vaiheessa tehdään yhteistyötä Pohjoismaiden kesken.
- Ruotsilla ja Norjalla on vastaavanlaiset prosessit käynnissä. Pohjoismailla on toki suuria eroja puolustuksen perusteissa, mutta tiedonvaihtoa tehostetaan. Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet, ja se on poliittisesti hyväksyttyä, Häkämies sanoo.
Puolustusministerin mukaan pitää selvittää, jos isoissa hankinnoissa olisi mahdollista tehdä yhteistyötä. Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä auki, mitä nämä hankinnat voisivat olla, eikä ministeri halua enempää asiaa spekuloida.
Samantyyppisiin hankintoihin liittyy samanlaista koulutusta, kunnossapitoa ja varastointia. Suomella resurssipula on aiheuttanut varaosapulaa. Häkämiehen mukaan eräs kehitettävä materiaaliyhteistyön muoto voisi olla varastointi.
- Pohjoismaisella tasolla olisi mahdollista kehittää yhteisiä varastoja. Tällöin ei puhuta kahden tunnin strategisesta varoajasta, vaan sellaisista tavaroista, joiden säilytyksessä välimatkat pohjoismaisella tasolla ovat sallittuja.
Kansainvälinen Pohjola
Materiaaliyhteistyön ohella muukin pohjoismainen puolustusyhteistyö toki edistyy. Suomen ja Ruotsin yhteiseen meritilannekuvaan tulee mukaan myös Tanska. Ilmatilannekuvan osalta yhteistyötä tutkitaan. Lisäksi yhteisiä intressejä on NH-90 -helikoptereiden hankinnassa ja niihin liittyvässä koulutuksessa.
Kansainvälisellä tasolla Pohjolan mailla on jo pitkät yhteistyöperinteet. Afganistanissa siirrytään Ruotsin alaiseen jälleenrakennusosastoon kesän aikana, myös yhteistyö johtotehtävissä on ollut julkisuudessa esillä.
Suomen joukkojen määrä Afganistanissa on tarkoitus pitää nykyisellä tasolla. Häkämiehen mukaan joukkojen lisääminen ei ole poissuljettua. Asiaa tarkastellaan myöhemmin syksyllä.
Lisäksi yhteispohjoismainen nopean toiminnan taisteluosasto aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta.
Kun syksyllä saadaan ensimmäinen puolivuotiskokemus yhteisistä nopean toiminnan joukoista, arvioidaan tuolloin myös Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistumista.
- Suomella on kyky osallistua julkisuudessa esitettyyn ajankohtaan eli vuoteen 2010 mennessä. Kyse on vain poliittisesta tahdosta, Häkämies sanoo.
Linjauksiin sitouduttava
Jos selonteon linjauksista ei pidetä kiinni, selonteot menettävät merkityksensä. Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala on nostanut esiin selonteon määrittämien tehtävien ja resurssien välisen kuilun.
Puolustusministeri Häkämiehen mukaan kuilua ollaan kuromassa umpeen ainakin toimintaan kohdistuvien määrärahojen suhteen.
- Toiminnan rahoituksen osalta on nyt päästy suurin piirtein selonteon tasolle. Viime vaalikaudella tehdyt leikkaukset toiminnan suhteen on palautettu ensi vuoden budjetissa.
Hankintoihin ei ole riittänyt rahoitusta linjausten mukaisesti. Häkämies sanoo, että tähänkin vajeeseen ollaan pikapuoliin löytämässä ratkaisuja.
- Olen toiveikas lisärahoituksen suhteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vyötä voitaisiin löysätä.
Puolustusministerin mukaan tällä kertaa sitoutumista edistää se, että tuore hallitus pääsee heti alkuun valmistelemaan selontekoa. Hallitus on myös todennäköisesti vielä vallassa selonteon valmistumisen jälkeenkin riittävän kauan, jotta linjauksia päästään toteuttamaan käytännössä.
Häkämies näkee laajan sitoutumisen olevan ensisijaisen tärkeää. Parlamentaarinen seurantaryhmä varmistaa koko eduskunnan mukana olon, kyseessä ei siis ole hallituksen ja opposition välinen vastakkainasettelu. Kansanedustajien lisäksi asiaan liittyvät ministeriöt ovat tärkeitä.
- Tällä kertaa valtiovarainministeriö on heti alusta mukana valmistelussa, Häkämies sanoo.
Kotkasta kotoisin oleva, 46-vuotias Jyri Häkämies on kolmannen kauden kansanedustaja. Ennen ministerin tehtäviä hän on toiminut muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri ja reservissä hän on ylennyt yliluutnantiksi. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi teini-ikäistä poikaa sekä koira.
Puolustusministeri on varsin kiireinen. Kauden alussa häntä ovat työllistäneet etenkin selonteko ja kehysriihi. Puolustusministerin tehtävien ohella hänelle kuuluu myös valtion omistajaohjauksen asiat.
- Toistaiseksi tässä työssä ei ole tullut vastaan yhtään tylsää asiaa. Kalenteri täyttyy erilaisista tehtävistä, kokouksista ja sidosryhmätilaisuuksista. Kenttäkäynnit ovat työn suola.
Haastattelijasta haastateltavaksi
Kiireestä huolimatta ministeri ehtii rentoutua liikunnan parissa. Lajeihin kuuluvat lenkkeily, tennis, golf, salibandy ja hiihto. Jopa ulkomaille tulee usein lenkkikengät mukaan. Liikuntaihmisenä hän on huolissaan nuorison heikentyneestä kunnosta. Puolustusvoimia hän ei kuitenkaan tästä syytä - päinvastoin:
- Aloittavien varusmiesten kunnon heikentymisestä on merkkejä. Palveluksen aikana kunto monesti nousee. Puolustusvoimissa annettava liikuntakoulutus on aika myöhäistä yksilön kannalta, jos liikuntaa ei ole harrastettu aiemmin.
- Viidennes ikäluokasta liikkuu kovasti. Monella muulla nuorella on ongelmia ylipainon kanssa. Heille peruskoulu on keskeisessä asemassa, Häkämies sanoo.
Pelkkä liikunnan lisääminen ei riitä, pitäisi tapahtua laajempi asennemuutos. Myös ruokailutottumusten pitäisi olla terveellisempiä. Vaikka keskeyttävistä varusmiehistä tulee iso lasku puolustusvoimille, Häkämies ei merkittävästi lisäisi kutsuntoihin valikointia.
- Psykologisia testejä pitäisi hyödyntää enemmänkin eikä tuijottaa pelkkää painoindeksiä.
Osan varusmiespalveluksestaan Häkämies suoritti Ruotuväki-lehdessä toimittajana. Toimittajan työstä oli lähellä tulla myös ammatti. Armeijan jälkeen hänelle tarjottiin Kotkasta toimittajan töitä, mutta vaimo ei tuolloin halunnut muuttaa pois Helsingistä.
Häkämies kirjoittaa itse puheensa ja häneltä luonnistuu myös referaatin teko, joten toimittajakokemusta voi hyödyntää poliitikon urallakin.
- Välillä tosin tuntuu, että olisi mieluummin haastattelija kuin haastateltava, hän naurahtaa.