- Edustamme demokratioita. Tärkeintä demokratiassa on lakien kunnioitus.  Emme sano olevamme parempia, mutta puutumme asioihin, koska puolustamme kansainvälistä lakia. Laki sanoo, ettei toisten aluksiin saa tunkeutua. Laki sanoo, ettei saa olla merirosvo, Britannian merivoimien komentaja, amiraali sir Jonathon Band toteaa Ruotuväelle antamassaan haastattelussa.

Band vieraili Suomessa huhtikuun alussa ja piti Merisotakoulussa puheen merivoimien roolista muuttuvassa maailmassa. Viesti oli yksinkertainen: globalisoitunut maailma on yhä riippuvaisempi meristä, joten rahtiliikenteen turvaaminen on merivoimien päähaaste.

– Merillä on kaksi ulottuvuutta. Niiden kautta voidaan vaikuttaa tehokkaasti sotilaallisesti, sillä valtaosa maailman ihmisistä asuu rannikolla. Toisaalta talousjärjestelmä on riippuvainen häiriöttömistä kuljetuksista. Nykyisessä ilmapiirissä turvallisuus korostuu perinteisiä sotilaallisia uhkia enemmän, Band linjasi puheessaan.

Maailman meret ovat valtavia eivätkä yksittäiset valtiot kykene huolehtimaan niiden turvallisuudesta. Tilannetta vaikeuttaa tehokkaiden aseiden aiempaa helpompi saatavuus myös valtioista riippumattomille ryhmille. Asymmetrisiin uhkiin vastaaminen vaatii yhteistyötä.

Atalanta-projekti
esimerkkinä

Band kaipaa kansainvälistä laillista kehystä, jonka turvin eri maiden laivastot ja turvallisuusjärjestöt voisivat valvoa meriä yhdessä. Esimerkkinä hän mainitsee EU:n viime vuonna aloittaman Atalanta-projektin, jolla puututaan Somalian rannikon merirosvoukseen. Suomi on tähän mennessä osallistunut rahallisesti ja henkilöstöä lähettämällä.

– Suomella on tällä hetkellä kaksi esikuntaupseeria operaation esikunnassa Northwoodissa, Englannissa. Suunnitelmissa on lähettää yksi upseeri myös toimialueella toimivaan esikuntaan, kommodori Markus Aarnio Pääesikunnan suunnitteluosastolta taustoittaa. 

Operaatioon on osallistunut aluksia useista EU-maista. Seuraavana vuorossa on Ruotsi, jonka on määrä lähettää operaatioon kolme alusta huhtikuussa.

– Päätökset osallistumisesta ovat poliittisia, mutta puolustusvoimilla on tekninen valmius lähettää aluksia. Kyseeseen tulisivat miinalaiva Pohjanmaa tai Hämeenmaa-luokan alukset, Aarnio kertoo ja muistuttaa, ettei kriisinhallintaoperaatiohin ole toistaiseksi aluksia lähetetty.

– Meriliikenteen turvaaminen on luonteeltaan kansainvälistä, mutta Itämeri on ehdoton painopisteemme, Aarnio tähdentää.

Merkitystä
ei ymmärretä

Merirosvot ovat tuoneet meret hetkeksi otsikoihin. Band harmittelee, etteivät ihmiset ymmärrä laivastojen merkitystä.

– TV-uutisten perusteella valveutumaton katsoja saa kuvan, että kaikki paha tapahtuu maalla, Band puuskahtaa ja muistuttaa, että merirosvousta suurempia kysymyksiä ovat laiton siirtolaisuus ja huumeiden salakuljetus.

Laivastojen valvontaan siirtyvä painopiste aiheuttaa vaatimuksia kalustolle.

– Kylmän sodan päättymisen jälkeen kaikissa länsimaissa on karsittu armeijoiden vahvuuksia voimakkaasti. Kallistuva tekniikka johtaa siihen, että meillä on yhä vähemmän yhä kalliimpia aluksia, tankkeja ja lentokoneita. Tämä kierre on katkaistava. Hienoinkin laiva voi olla vain yhdessä paikassa yhtä aikaa, Band pohtii.

Bandin ratkaisuehdotus on rakentaa aluksia, jotka varustellaan kevyemmin partiotehtäviin soveltuviksi ja jotka voidaan tilanteen muuttuessa aseistaa raskaamminkin. Silti sijaa on myös perinteisille lentotukialuksille, joita Iso-Britannia aikoo hankkia kaksi kappaletta.

– Asiat ovat hyvin länsimaissa, ja haluamme puhua asioista, kuten koulutuksesta, terveydestä, lomista ja hauskanpidosta. Emme me halua kuluttaa rahaa armeijoihin. Valitettavasti emme elä tässä mukavassa pikku maailmassa, Band muistuttaa.